sisäilmaa
Kuvan hotelli on tarkoituksella rakennettu rinteeseen, joka kätkeytyy Sri Lankassa sijaitsevan luonnonpuiston ytimeen. Ihminen voi hotellissa nauttia mukavuuksista ja olla samalla osa ympäröivää viidakkoa. Parvekkeella vierailee mikä tahansa viidakon asukki pienestä hyönteisestä apinaan. Voit vilvoitella kasvien peittämällä parvekkeella ja seurailla luonnon aktiivista elämää.
Ajatus öisestä vaelluksesta tuon hotellin avokäytävillä, viidakon ytimessä kavahduttaa aluksi. Siihen on syynsä ja vartijat saattelevatkin käytävillä kulkevaa heti auringon laskettua.
Kavahdammeko kotimaassamme luonnon kohtaamista toisinaan, vaikka varsinaista hyökkäystä petojen suunnalta ei olisikaan odotettavissa? Pelkäämmekö luonnon pienimpiä organismeja, jotka uutterina hajottajina tekevät elämästämme mahdollisen? Pöpö, jonka koti olisi ulkona luonnossa osana sen monimuotoista hajottamisketjua, onkin erehtynyt osoitteesta ja päätynyt elämään rakennustemme eristeisiin. Ravinnonpuutteessa se päättää käydä luontonsa mukaiseen hyökkäykseen.
Urbanisoitumisemme tulokset eivät siis ole kaikilta osin onnistuneita. Ihmisen vieraannuttua luonnosta, asunnot ja työpaikat ovat muodostuneet meille alkuperäistä luontoa vaarallisemmaksi ympäristöksi.
Ihmisen olemus ei kuitenkaan ole ratkaisevasti muuttunut urbaaniin suuntaan. Terveyden kannalta ihanteellisimman tilanteen muodostaa edelleen terve vuorovaikuttaminen puhtaan luonnon kanssa.
Sisäilman terveellisimmillään= ulkoilma luonnollisimmillaan
Entäs siitepölyt? Sopiiko väittämä kaikille?
Milloin ihminen määritti käsitteen sisäilma?
yrittäjä! miten toimitilanne voi?
Terveellinen sisäilma työpaikalla = Avain tulokseen.
〰️
Terveellinen sisäilma työpaikalla = Avain tulokseen. 〰️
Toiminnan päästöt ovat yleensä keskeisesti fokuksessa, kun tarkastellaan työpaikkojen sisäilman laatua. Rakennus ympärillä jää usein huomiotta. Tuotannon mahdollistanut toimitila on vanhentumassa ja sen rakenteisiin on kertynyt monenlaista pölyä. Tuotannon ilmanvaihto on monimutkaistunut vuosien varrella ja IV-asiakirjat eivät enää pidä paikkaansa. Monimutkaisempi ilmanvaihto muodostaa väsyttävän kokonaisuuden, johon silti luotetaan, koska aina on luotettu. Monimutkaistunut järjestelmä vaatisi paneutumisen ja se puolestaan aikaa ja rahaa. Kukaan ei ehdi. Näkymätön vaara piileskelee näkymättömänä ilmassa pienten hiukkasten muodossa.
Edellä kuvattu yhtälö voi pahimmassa tapauksessa muodostaa tikittävän aikapommin yritykseen. Ilmanvaihdon häiriöt ja lisätyt erillispoistot voivat tuottaa ulkovaippaan nähden korostuneen alipaineen, jota vanhentuneet rakenteet eivät kestä. Sisäilma muuttuukin haitalliseksi, vaikka kaikki tuotannolliset päästöt olisivatkin hallinnassa ja turvallisella tolalla. Yksikin kroonistunut sairastava työntekijä on liikaa. Avainhenkilön sairaspoissaolo voi horjuttaa tuotannon ja aiheuttaa yrityksen talouteen mittavan loven. Asioiden tarkistuttaminen etukäteen on viisasta ja ennakoivaa riskinhallintaa.
Työaikojen tahtiin sammutellaan ja käynnistellään erinäisiä poistokoneita. Sen vuoksi myös ulkovaippaan kohdistuva alipaine/ylipaine vuorottelee. Tuo vuorottelu on kohtalokasta rakenteiden eristeille talviolojen vuoksi. Kondenssikosteus kastelee pölyiset eristeet jokaisena päivänä, kunnes sisäilma on pilalla.
Ihmisen aistit ovat kohtuullisen hyvät aistimaan sisäilman laatua. Nenämme reseptorit viestivät aivoillemme alati tietoa ilmassa olevista asioista. Keskeisin tarve hyvälle hajuaistille on muodostunut ravinnon käyttökelpoisuuden arvioimisesta. Nykyisin tuota taitoa tarvitaan harvemmin. Aistimme yleensä sisäilman erilaiseksi verrattuna ulkoilmaan. Ulkoilma luonnossa tuntuu raikkaalta ja virkistävältä. Sisäilman pölyt ja hajut muodostavat sekoituksen, joka yleensä myös aistitaan hajuksi.
Miksi ulkoilma puhtaassa luonnossa koetaan raikkaaksi ja virkistäväksi vaikka ilmassa voi sielläkin olla runsaasti homeita, siitepölyjä ja orgaanisia kaasuja? Kyse on pitkälti tasapainotilanteesta, johon ihminen on tottunut.
Havaintona on eräs poikkeavuus. Ulkoilmassa on nimittäin enemmän ioneja. Ioneilla on taipumus raikastaa ja puhdistaa ilmaa. Ionit pilkkovat ilmassa olevien partikkeleita ja saavat ne muuttamaan muotoaan ja hajoamaan, jonka jälkeen ne palaavat ns. normaaliin hiilen kiertoon.
Saksalaiset eturintamassa ovat tutkineet asiaa ja todenneet, että koneellinen ilmanvaihto vähentää tuntuvasti sisälle puhallettavan ilman ionipitoisuutta. Tämä johtuu ilman prosessoinnista ja peltisten sähköä johtavien kanavien vaikutuksesta ionitasapainoon. Saksalainen yritys, Bioclimatic valmistaa kiihtyvällä tahdilla koneita, jotka palauttavat sisäilman ionipitoisuuden samalle tasolle, kuin ulkoilmassa.
Koneiden ionien tuotanto voidaan räätälöidä juuri sen kokoiseksi, kun kulloinkin on tarve. Tuotantolaitoksien IV-järjestelmien koko ja ilmamäärät sekä tavoitteet määrittävät tarvittavan tehon. Konevalmistaja tekee tarvittaessa tarkat laskelmat tehoista ja tarvittavista mittaus-/ohjaus järjestelmistä.
Koneita on saatavissa kiertoilmakoneina, joita voi asentaa kattoon, tai yksikköinä, jotka asennetaan ilmanvaihtolaitteiden tuloilmakanavistoon. Suomeen näitä laitteita tuo maahan ja asentaa Vaasalainen Drytec Oy. Olen seurannut heidän referenssikohteita mielenkiinnolla ja odotan laitteistojen yleistyvän, koska palaute on ollut poikkeuksetta lupaavaa.
Viidakkoon integroitu hotelli. Sri Lanka, keskinen provinssi
Sisäilmaopus vuodelta 1889
Saman kirjan hakemistoa
Lämpökuva paljastaa, kuinka alipaine on karannut käsistä. Lisätyt erillispoistot lisäävät kokonaispoistoa. Muodostuva epätasapaino imee villanpölyt sisälle vanhoista seinäelementeistä.
Ilmanvaihto on usein välttämätön paha. Sen olemassa olosta ei välitetä, koska se ajautuu alimmaiseksi yrityksen priorisointilistalla. Näkyvät ja konkreettiset investointitarpeet kiilaavat edelle.
Suodatinten vaihdot onnistuvat laitosmiehen toimesta, ja lämmityskonvektorin kiertovesipumpun vaihto teetetään luotetulla asentajalla. Muut asiat jäävät ennalleen. Miten moottorit ja puhallinyksiköiden laakerit? Onko palopellit lauenneet ja onko tuloilmalaitteiden äänieristeiden kuitusuojat rikkoutuneet? Ovatko ilmamäärät pielessä? Johtuuko kostean näköiset ulkoseinät tuotantohallissa olevasta ylipaineesta, vai onko tuo eristepöly pinnoilla ja ilmassa peräisin ulkovaipasta ?
Mahdollisia ongelmia on monta. Asiat järjestyvät, kun muistetaan, ettei koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä ole muutettavissa mielin määrin ilman, ettei se vaikuttaisi kokonaisuuteen ja sitä kautta ilman laatuun. Järjestelmä ei myöskään ole itseohjautuva, kuten kenties tulevaisuudessa laitteiden älyn lisäännyttyä. Ilmanvaihto on usein laaja kokonaisuus, joka vaatii perehtymistä ja huolenpitoa toimiakseen oikeen ja turvallisesti.
Piilevä kosteusvaurio voidaan havaita kohtuullisen helposti rakennetähystimillä
Yrityksien sisäilman laadun selvittämiseen on onneksi olemassa runsaasti menetelmiä.
Lähetä tietoa yrityksenne infrasta ja varaa aikatauluihisi sopiva etäkonsultaatio. Perehdyn etukäteen aineistoon ja keskustellaan mahdollisista riskeistä ja niiden tutkimuksista.
Tai lähetä aineisto sähköpostiin tarjouspyynnöllä niin olen yhteydessä.
